Yksi Jouluruno
Rispanaru. Sellaisenaan kaunis.
Hamppupellavapuuvilla tai jotain.
Se hipaisi.
Ripset rapisivat, hitaasti sihaisivat.
Ohi silmien ja kynttilöiden hymiön.
Huokauksen pumpuliin kietaisivat.
Ne osasin ja sen.
Paitsi kietaista lahjapaperin.
Katseen kujeellisen.
Se oli kuin ruttuisen tontun nenä tai
pattipolvisen poron, paketti hersyvin.
Se oli siinä, koko ajan vieressä, vuodet yhdessä
sykkyrällä.
Sydänlämpö välissä, maailman äänet pienellä.
Kuiskaus.
Kanelinmakuinen muiskaus.
Osasin. Lunta ulkoa tavasin.
Saunan oven avasin, paljain aisten kaiken muistin.
Oli se siinä. Kirjoitettu korein kiekuroin, koukeroin.
Silmissä, sydämessä, tähtien välisessä kimmeleessä.
Se kaikki.
Niin kuin aina kerrot.
Hyvin, kauniiksi kaikki katsot.
Meille hyvän päivän, Joulun sanot.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit