![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-911-1731763065.jpg?itok=LX8foLyK "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva")
Hiljaisuus on sielulleni lasipurkin etiketti
sellainen paperitarravinkale,
johon on helppo kirjoittaa,
mutta jota pitää liuottaa
viikkotolkulla lavuaarin saippuavedessä -
siis jos haluaisin vaihtaa sen kurpitsapikkelssin
johonkin muuhun.
Hiljainen se on kuin peikkoyöpuku,
jonka mörkö asuu napakarvoissani,
vaikkua vaille mahanahattomalla tyynyllä.
Sieluni etiketti haipuu, tarttuu, nuhjaantuu,
maistattaa elämää milloin vatukkahillolla
milloin hapansilakalla.
Peltikansi siinä purkissa poksuu, jos olen kuumana sydämeni sulkenut, kieleni jäisenä siihen tartuttanut.
Lasinen sen kuva ja läpinäky, sieluni rihmat
olemassaolon juurina.
Kun sen rikkoo ja multaan hautaa , etiketti minusta liukenee, saven ajatukseksi.
Ruukuksesi se muovaa.
sellainen paperitarravinkale,
johon on helppo kirjoittaa,
mutta jota pitää liuottaa
viikkotolkulla lavuaarin saippuavedessä -
siis jos haluaisin vaihtaa sen kurpitsapikkelssin
johonkin muuhun.
Hiljainen se on kuin peikkoyöpuku,
jonka mörkö asuu napakarvoissani,
vaikkua vaille mahanahattomalla tyynyllä.
Sieluni etiketti haipuu, tarttuu, nuhjaantuu,
maistattaa elämää milloin vatukkahillolla
milloin hapansilakalla.
Peltikansi siinä purkissa poksuu, jos olen kuumana sydämeni sulkenut, kieleni jäisenä siihen tartuttanut.
Lasinen sen kuva ja läpinäky, sieluni rihmat
olemassaolon juurina.
Kun sen rikkoo ja multaan hautaa , etiketti minusta liukenee, saven ajatukseksi.
Ruukuksesi se muovaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut