Sinä aamuna
Sinä aamuna tunteet
tunsivat tuskaa,
kärsimystä loputonta,
syyllisyyttä.
Elämännälkä oli
tipotiessään
ja mieliala
hiihti latuaan
pahasti pakkasella
kun varjoista vain
kuului ahdistunut huokaus,
ei, ei, ei enää koskaan,
ei älkää tanssiko
sieluani repaleista rikki.
Sinä aamuna tunteet
uivat tuskassa ja häpeässä
ja niitä pelotti
vaikka vielä päivää ennen
ne leikkisästi
tanssivat nuoralla.
Sinä aamuna
(c) Oivaa Utumaa
tunsivat tuskaa,
kärsimystä loputonta,
syyllisyyttä.
Elämännälkä oli
tipotiessään
ja mieliala
hiihti latuaan
pahasti pakkasella
kun varjoista vain
kuului ahdistunut huokaus,
ei, ei, ei enää koskaan,
ei älkää tanssiko
sieluani repaleista rikki.
Sinä aamuna tunteet
uivat tuskassa ja häpeässä
ja niitä pelotti
vaikka vielä päivää ennen
ne leikkisästi
tanssivat nuoralla.
Sinä aamuna
(c) Oivaa Utumaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hyvin kuvattu asia runossa