Rehentelevi ruhtinas
kaistaleellaan maata
rovastin rouva
kivenmurusillaan
Puhkuvi pöyhkeänä
pehtoori pellon pätkällään
kiittämätönnä
maalle mi heidät
kantaa
mi auliisti heille
antimensa
antaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä on viisas runo.
runoudest napattu kiinni tässäkin...
Mainio, hyvä runo
Ihmisten omistushalu maatilkusta on toisinaan käsittämätöntä. Maa antaa kaikille satoa, katsomatta ihmisen asemaan. Hieno runo.
Kiitos!
Hieno runo ihmisen itsekkyydestä
joka paljon saa lahjana,
silti ei luopuisi mistään eikä selkä taivu
edes kiittämään.
Näinhän se on..kenellä on paljon,ei osaa arvostaa vaan pitää itsestäänselvyytenä..köyhä on kiitollinen ja nöyrä vähäisimmästäkin..Hyvä ja viisas runo!
Hauska, hauskasti kirjoitettu. Mutta tässä on muutakin, jotain syvällisempää
Maa on viisas ei odota kiitosta, vaikka se sille kuuluisi. Hieno runo, jossa ihmisen raadollisuus mitä parhaiten esillä.
Paljon viisauksia tässä kuin vanhasta "suomi-filmissä" tempaistussa opettavaisessa runossa. Sanavalinnat on osuneet nappiin ja tekevät tekstistä hauskan.
Hyvin kuvattu kiittämättömyyttä maata kohtaan,pidän.