Peljätkäätte
pullanpehmoisten
psyykkeittenne
paljastumista
peltiterminaattorit
pohoojolan pulskat pertit
isoontaloon antit
kromatut kaurakeksit
Isäm' maan juntit
hakatkaa hintit
Nohevat nojatuoliälyköt
kolean kansakunnan
pätekäätte puolestanne
inhorealismin ilosanomalla
te tuskaa ja tummuutta
tehtailevat trenditolstoit
olevinaan omintakeiset
apeuden apinoijat
Toivokin (Kärkikin)
tuottaa vain
tuskan parahduksia
lunastamattomia lupauksia
heittäkäätte haihattelu helvettiin
Kaihtakaatte
karpaasit
hihkumasta
"ihqu" "mastah"
Kuulkaa kasvojenne pelastusoppi
kaappikoalojen keinokolkko
purkkapoppi
pullanpehmoisten
psyykkeittenne
paljastumista
peltiterminaattorit
pohoojolan pulskat pertit
isoontaloon antit
kromatut kaurakeksit
Isäm' maan juntit
hakatkaa hintit
Nohevat nojatuoliälyköt
kolean kansakunnan
pätekäätte puolestanne
inhorealismin ilosanomalla
te tuskaa ja tummuutta
tehtailevat trenditolstoit
olevinaan omintakeiset
apeuden apinoijat
Toivokin (Kärkikin)
tuottaa vain
tuskan parahduksia
lunastamattomia lupauksia
heittäkäätte haihattelu helvettiin
Kaihtakaatte
karpaasit
hihkumasta
"ihqu" "mastah"
Kuulkaa kasvojenne pelastusoppi
kaappikoalojen keinokolkko
purkkapoppi
Selite:
Miksi meillä pädetään näennäiskovuudella? Sukupuolesta viis, koulutustasosta huolimatta? Miksi oman haavoittuvuutemme, lapsentoiveikkuutemme, heikkoutemme ja pienuutemme peittäminen ja tukahduttaminen on niin tärkeää kun taas muinaisille viisaille tai perinteisille kotoperäisillekin korpifilosofeille pienuutensa oivaltaminen oli nimenomaan vapauttavaa ja helpottavaa?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
JES! Loistava sinä, jälleen kerran. Tämä on hyvinkin ytimiin osuva teksti, kolahtaa ja kovaa, joskaan ,onnekseni, itseeni ei niin kuin koiraan kalikka kolahtaisi, ei tarvise ulista. Me olemme jotenkin niin lapsenkengissä täällä vielä monessa asiassa, me suomalaiset, mutta myös me ihmiset, me hyvinvointiyhteiskuntiemme pahoinvointikansalaiset, me ketkävain, että tärkeintä on olla panssari, ettei joku pääse nauramaan vahingossakaan, vahingoniloisestikaan, ettei joku pääse ihonalle, muurien taake, näkemään sitä että kaikki meistä ovat vain vajavaisia, pieniä, heikkoja, erehtyväisiä jne.. koska emme osaa nähdä kaikkea loistavuuttamme niiden "huonojen" puoliemme rinnalla, pyrimme niin äärettömästi peittämään ne. Pitää kulkea katsellen asvalttia, ei kanssaihmisiä, ei saa katsoa kohti, eikä varsinkaan voi katsoa peiliin parranajoa/kulmannyppimistä/meikkaamista kauempaa, sieltähän saattaisi vaikka nähdä välähdyksen itsestään.
Hyvä sinä kun kirjoitit tällaisen, tämä tykkää kympillä.