Vaikka uupumus minut kyyryyn painaisi
nälkä minut riuduttaisi
vuoteenani olisi katukivetys
ja tovereinani torakat
en vaikeroisi
osastani osoittelisi
maltilla kolhut kestäisin
arpiani hellisin
Kiittäisin
Sillä iäti on
vastoinkäymisistä
viisaus versonut
nöyryys
voima
puhkeamme kukkaan kukin
terälehtiä puskemme mekin
tiedostamattakin
toiste vastahakoisemmin
ennemmin tai myöhemmin
sinä päivänä
kun ratsumme kompuroivat
hepeneemme rispaantuvat
kultamme karkaavat
siloposkemme kurttuun kuluvat
säilämme tylsyvät
vartemme voimatonna horjuvat
Malttava sydän kukkii
vaikeuksissa nuppunsa avaa
Kaunehin
aina ollut on
kynnetyn mullan kukinto
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Luin runojasi.
Ja nautin suuresti jokaisesta. Kiitos.
Tämä runo menee suosikkeihini.
Suurta sydänviisautta <3
Elämänmakuinen teksti. Pidin kovasti.
Upea teos, otti otteeseen heti alusta, luetutti toistamiseen, vähintään :)
Pidin tästä. Kaunis runo <3
Kärsivällisyyttä ja viisautta
"terälehtiä puskemme mekin
tiedostamattakin
toiste vastahakoisemmin
ennemmin tai myöhemmin"
Tästä pidin.
Ajatuksia herättävä, kaunis runo.
Viisain sanoin
tää herkkä teos
koskettaa syvltä,
todella upeaa runoutta.
Kaunis, herkkä hyvä tarina!
Syvä viisaus näissä sanoissa vetää lukijan matkaansa nauttimaan todella hyvästä runosta.
Runon rauhallinen tempo vie mennessään ja antaa palkkioksi lukuhetkestä kiitollisen mielen.
Syvää elämänkokemusta tuo runo julki.
Taas kynnöksen pinta pilkottaa. Hyvä runollinen kerronta. Luettelossa karhe, pellonsatoa.
Viisaan kielen kauniisti kertomaa.Pellonkin on hyvä välillä olla kesannolla, että se kynnettynä tuottaisi jälleen hedelmää.
Hieno ja hyvin viisas runo.
Aivan käsittämätön voima ja elämisen tahto puskee tästä runostasi. Poltat kuin kaskea tulisten hiilten hiertämillä jalkapohjilla. Tähän runoon juurtuu. Rukiinjyvä!
Runosi on täynnä kaunista elämänviisautta ja filosofista pohdintaa. Upeita kielikuvia kukkii ihastuttava runosi.
Vaikuttava runo,
jossa Eniten vaikutti itseeni tuo loppu... maalaistyttö alunperin kun olen, ja kynnetty multa lähellä sydäntäni. :)
kiitos :)
Tämä voimakas jopa "rujon" tuntuinen teksti on hieno ylistys asenteelle jossa eletään nöyränä palvelijna elämälle ja sen tuomille myötäisille ja vastaisille.. On suurta viisautta ottaa opiksi kaikesta (eikä suinkaan heitetä pyyhettä heti kehiin tai jäädä tanssimaan pöydille) mitä meille tapahtuu ja nähdä kaikki eräänlaisena kehityksenä ja kasvuna, koska itsehän me olemme oman elämämme viljelijöitä! Vaikka runo on vahva koko matkan jotenkin tuo lopetus kuitenkin, ainakin miusta, seisattaa ajankin.
vautsi miten hieno runo ja ajatus takana. /malttava sydän kukkii/vaikeuksissa nuppunsa avaa/ - ihmisyyden ja elämän idea tässä.
Runoissasi on upeaa sanojen värikkyyttä ja tarkkaa hallintaa.
Upeaa kerrontaa elämästä.
mustan mullan voimaa.
Tykkäsin.
tässä kiteytettynä elämänviisautta ja oivallusta kerrakseen. joka saa miettimään... kiitos!