Taas sen tunsin,
käymistä läpi
elämän.
Hän oli kulkenut
matkan halki
kulkenut tien,
määränpäähän.
Hän oli antanut
paljon lapsilleen
itsestään.
Kertonut sen,
kuinka on tehtävä työt,
ettei ne kulje
enää tuleviin
vuosiin.
Onnesta kertovia,
äitienpäiviä,
kauniita jouluja,
laulujen ihanat sanat,
jotka kaikuivat
syntymäpäivillä.
Nyt hän on mennyt,
vain muistot,
kulkevat heidän lapsilleen,
lapsenlapsilleen.
Hän elää aina muistoissa
sukupolvelta toiselle,
kertoen itseään,
mitä hän loi kerran,
täällä eläessään.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno muistoruno. <3
Todella kauniisti muistelet ja kirjoitat hänestä. Niin muistot meille jää ja tyhjyys sydämeen. Muistot kulkevat ja säilyvät kauniina ketjuna vuodesta toiseen<3
Kaunis kiitos sanoistasi:-)
Koskettaa syvältä ja vie omaan lapsuuteeni
Sivut