Suru kulki kanssani
vähän matkaa,
käskin sen lähteä pois minusta.
En halunnut surra sinua
en halunnut ikävöidä,
et muistanut minua,
et ikävöinyt.
Anna pois muisto,
sinusta minulle,
en enää pidä surua sydämessäni.
Annan muistosi
takaisin sinulle,
en halua säilyttää enää,
surua sielussani
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tää oli koskettava runo, ja tosi. Ihana...
Tää oli koskettava runo, ja tosi. Ihana...
olen sanaton
runosi äärellä
ei löydy sanoja
Hieno toipumisruno. Ikävä on hieno kaveri mutta ei yksipuolinen...
Sivut