Pieni poika, suru sydämmessään leikkii,
on äiti mennyt pois, ei osaa pieni sydän
ymmärtää, tuskaa, mikä rinnassa on.
Hän leikkii lailla toisten, nauraen, ei näe
kukaan surua sydämen.
Kipu suurin on maan päällä, minkä osakseen sai.
Kouluun rientää niinkuin toisetkin,
vain äiti ei saattanut niinkuin ennen, askeleet painaa,
tapaa koulukaverit iloisesti tervehtien, opiskellaan.
Illalla tuntee hän taas kaipuun, äiti, kun äiti olisi tässä,
kyyneleitä silmissä hän katsoo ylös taivaaseen,
näkee tähden, vilkuttaa, kumpa äiti taas olisi täällä.
Hän pieneen sydämeensä kätkee kaiken ikävän ,
ei kerro ääneen on vain niin ikävä äitiä, joka
lähti liian varhain lapsen luota pois.
Selite:
halua auttaa pientä kulkijaa...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava tarina.
Sivut