että ne kosteuttavat huulia.
Toiset ravitsevat kaktuksia ja löytävät kivun toivosta.
Minä en ole tarkistanut tätä muistiinpanoista,
sillä olen muurannut ne savisen aidan sisään.
Kaiversin ilon nimen sen nahkakansiin,
kajosin aamuun ilman teelehtiä,
kajosin rohkeuteen olla mukana hiekanjyvien unissa,
kajosin ajatukseen työntää tuuli hartioideni taakse.
Toisista tuulista huhutaan, että ne maksavat
kullatuista illoista menetetyllä rakkaudella.
Toiset kaitsevat villit sielut aitauksiin pahkasikojeni kanssa.
Minä en ole hiiskunut siitä sanaakaan,
sillä olen muurannut silmäni kiinni
ja ampunut yöhön kaipauslukot.
Taoin siihen vaakunan riskittömyyden ruususeppeleestä,
valoin taitoksen epäilyksen haarniskasta
valoin uskallukseen köyhien ritareiden tylsät peitset
valoin ranteeseeni renkaan josta minut viimein ylös nostetaan
Minä en ole siitä kertonut sammakkoprinssille
en kuiskannut omenoita kaupittelevalle koukkunokalle
en harha-askeliani laskenut
haparointejeni määrää mitannut
Minut on vain
ilta illan jälkeen
tehty pyöreäksi valoksi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut