Sinä tulit
kuin auringon nousu
olit sateesta märkä
mutta sinä hymyilit
Sinä hymyilit minulle
ja tunsin salaisen kutsun.
Luoksesi astuin
tartuin käteesi märkään
en muita nähnyt
kuullut en kohinaa
en kuullut kohinaa sateen
Tunsin vain outoa värinää
Yksi sadepisara
oli huulillesi jäänyt
sitä maistaa tahdoin
ja katsoa silmiin
Katsoa silmiin rakkaan
jota olin niin ikävöinyt
Olen onnellinen
jos sinut saan pitää
sinä tärkeintä olet
sinua vain kaipaan
vain kaipaan ja odotan
koska yksin en ole mitään
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
...speechless.
kuin kaksi kukkaa rakastunutta. (:
Tämä on onnea, rakkautta
upea runo, jossa tippa myös haikeutta.
Ikävä on ihana tunne, jota kaipaa!
Tämä on kaunis ja ehjä runo.
Toi alimmainen kappale oli ehdottomasti paras tässä runossa. siinä oli sydäntä enemmän kuin muissa. se avautu mulle vähän paremmin kuin nuo muut, siksi tykkään:)
Ehkäpä hän tulee...yhä vieläkin. Voimia siihen asti.
kauniisti kerrot...
Hän tuli; onnenhetki osananne viivähti,
luoksenne jäi,
kaunista tekstiä..
Sivut