Ei kuolemakaan jaksa hymyillä enää
joka päivä kuolleita tuhansin kerää
-niitä liikaa, liikaa jo tullut on!
On savuavat rauniot ja katujen luiskaa
tuuli vain korvaani kuolleita kuiskaa
ja sen ääni, ääni on niin iloton
Pommit kylvää vakoa elävään sarkaan
niin lähtee henki ja sielut karkaa
- minä tuijotan pilveen harmaaseen
Onko se oikein vai onko se väärin
kun tappaa saa oikein mielin määrin
ja kukaan ei asialle mitään tee?
Niin taistelu verinen jälleen on käyty
naiset on raiskattu ja häpeällä lyöty
- kuolevia tuuli hellästi hyväilee
On polttava katku ja ruumiit löyhkää
sala-ampujat piiloissa ihmisiä kyttää
ja joka ainoa pelkää ja pälyilee
Pappi se saarnaa ja synnistä jauhaa
ja rukoillen pyytää kansoille rauhaa
- kuolleiden omaiset hiljaa nyyhkyttää
Hautojen reunalla kirkkokansa veisaa
ota hyvä Jumala poikamme vastaan
vain tuuli surevien poskia lämmittää
Niin elämä jatkuu ja asettuu uomiin
kai turha on takertua toisien huoliin
- vain tuuli vielä jaksaa vaikertaa
Koirien ulinaan myös vähitellen tottuu
kun vuosikausia tappaminen jatkuu
rintaani suru, suru vain kaihertaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi