On luokseni tullut hiljaisuus
olet mennyt luotani,
on kanervat kuihtuneet
et niitä enää nää
Sinä lähdit paikkaan kaukaiseen
minä vielä tänne jäin
jääkylmään huoneeseen
- jääkylmään huoneeseen
On aika niin armoton
se kysy sulta ei
haluatko vielä sä lähteä,
pois aika sinut vei
Minä saanut en lähtösuudelmaa
enkä kuullut sanoja,
jotka oli sun huulilla
- jotka oli sun huulilla
Kohta tulen sun luoksesi
kohta mun aika on
jää vain kanervat kuihtuneet,
jää kylmä hiljaisuus
Niin tuuli kuiskii kuiskii vaan
ja puut nuo kumartaa
kun jälleen kohdataan
- kun jälleen kohdataan
Selite:
-syksy on tullut-
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunis runo jonka toisto saa sej tuntumaan laululta
Sivut