Muistin silloin sen, reitin salaperäisen.
Kuinka löysit sen oman sataman lailla laivojen.
Se silloin iski lailla aaltojen,
kun löysin sataman turvallisen.
Ankurini laskin viereesi,
tahdoin kanssasi elää.
Nyt kuitenkin mietin mitä tein,
kun satamaani reittiä en enään löydä.
Nyt pyyhin kyyneleet iltaisin,
joita itken.
Sinut muistan kuitenkin.
Sataman jonka silloin löysin,
mutta nyt löydä sitä en.
-V-
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit