Hukkunut

Runoilija Vesku75

Voisin kysyä
itseltäni. 
Miksi itken
pikkuinen.
Nyt kun sinun luotasi
lähden.
Miksei tämä
tie sinun luoksesi
viedä vois.
Makaan mättäällä
metsän.
En nää polkua
luoksesi.
Onko aika sen
peittänyt.
Vaiko vain haalistunut
silmissäni.
Nyt peittää sen 
ikihongat korkeat.
Siksi sitä en
lähde.
Nyt on pakko päästä
pois.
Ja en sinun polkuasi 
lähde.
Vanhenenko nyt 
yksin.
Kuin hongat polkusi.
-V-
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Toivottavasti joku vielä tulee rinnallesi vanhenemaan.
 

Käyttäjän kaikki runot