Mieleni on kaatopaikka. Kaikki elämän jätteet siellä, lukittujen ovien takana.
Saranat narahtelevat, ovet aukeavat hitaasti, vaivihkaa.
Yritän työntää ovea takaisin kiinni, mutta se on myöhäistä.
Pian kaikki on esillä. Paha, jonka halusin piilottaa. Silmieni edessä.
Kirkkaina kuvina mielessäni.
Kuin filminauhaa, eläviä kuvia, joiden olisi parempi pysyä piilossa.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
