Huudan tuuleen, itken suruni kyyneleet salassa, turvassa, piilossa katseilta.
Vihaan sinua, mutta itseäni vielä enemmän. Tuskani ei ole vielä saavuttanut huippuaan.
Mitä vielä on tulossa? En halua, en uskalla ajatella. Mitä pelastettavaa minussa on?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullinen.Voimia.
Tämä kolahti ja lujaa. Lähinnä siksi, että olen tismalleen tällaisessa tilanteessa. Vielä istun ja ihmettelen, että mitäköhän on tulossa - toivon parempaa, vaikka tiedän, etten sitä koskaan tässä suhteessa tule saamaan. Haluan vielä vähän aikaa katsoa, mitä tapahtuu. Miksi? Uskon, etten ole vielä tarpeeksi rikki. Ja kun olen, mitä väliä sillä sitten kenellekään on.
Voimia.
Sivut