![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-998-1716010549.jpg?itok=4yuBH5mj "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva")
Unen varjojen
haiduttua
on tunne
kuin olisi
alasti
sielua myöten
keskellä
oman elämänsä
ei mitään
ja vaikka
uusilla silmälaseilla
takemmin näkee
niin ei
näe
mitä tekee
täällä
ja niin
alkaa tuntumaan
että on
vaikeampi elää
kuin kuolla
ja kun
kuolee
se kipu
lakkaa
ja vaikka
ne ovat
sukulaisia
ne eivät
ole saman
painoisia
nauru ja itku
itku
on kyyneleiden verran
painavampi
elännyt on
kuin olisi
vain retkellä
täällä
ei tiedä
miten
tavoittaa voisi
kuin kuoleen
itsensä
itsestä läpi
menemällä
ehkä
tavoittaa voisi
kuin kuolleen
itsensä
ja jos
ymmärtäisi
luettuaan sen
koodin mikä
sieluun
on kirjoitettu
niin ratkeaa
oman elämän
arvoitus
kirjoittaessa yöllä
pöytälampun valossa
aivan kuin
joku
olisi hengittänyt
niskaan
runoa lukien
kääntyi katsomaan
ei nähnyt
ketään
silti tunsi
joku
sukuhaudan kuolleista
on täällä
tämän
aamun kuluessa
on kipu
vähentynyt
ehkä on
huomemma kadonut
kokonaan
mietii sitä
kuka
sukuhaudan kuoleista
on täällä
vaikka
nyt ei
tunne
että joku
olisi
selän takana
hengittämässä niskaan
runoa lukien
jota pöytälampun
valossa
kirjoitaa aamulla
vai lähditkö
jo pois
täältä ja
oliko viestisi se
että vielä
niillä
uusilla silmälasella
näkee sen
mitä tekee
täällä
nyt on
vähän lohdullinen
olo
©Jukka-Pekka Huttunen
haiduttua
on tunne
kuin olisi
alasti
sielua myöten
keskellä
oman elämänsä
ei mitään
ja vaikka
uusilla silmälaseilla
takemmin näkee
niin ei
näe
mitä tekee
täällä
ja niin
alkaa tuntumaan
että on
vaikeampi elää
kuin kuolla
ja kun
kuolee
se kipu
lakkaa
ja vaikka
ne ovat
sukulaisia
ne eivät
ole saman
painoisia
nauru ja itku
itku
on kyyneleiden verran
painavampi
elännyt on
kuin olisi
vain retkellä
täällä
ei tiedä
miten
tavoittaa voisi
kuin kuoleen
itsensä
itsestä läpi
menemällä
ehkä
tavoittaa voisi
kuin kuolleen
itsensä
ja jos
ymmärtäisi
luettuaan sen
koodin mikä
sieluun
on kirjoitettu
niin ratkeaa
oman elämän
arvoitus
kirjoittaessa yöllä
pöytälampun valossa
aivan kuin
joku
olisi hengittänyt
niskaan
runoa lukien
kääntyi katsomaan
ei nähnyt
ketään
silti tunsi
joku
sukuhaudan kuolleista
on täällä
tämän
aamun kuluessa
on kipu
vähentynyt
ehkä on
huomemma kadonut
kokonaan
mietii sitä
kuka
sukuhaudan kuoleista
on täällä
vaikka
nyt ei
tunne
että joku
olisi
selän takana
hengittämässä niskaan
runoa lukien
jota pöytälampun
valossa
kirjoitaa aamulla
vai lähditkö
jo pois
täältä ja
oliko viestisi se
että vielä
niillä
uusilla silmälasella
näkee sen
mitä tekee
täällä
nyt on
vähän lohdullinen
olo
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surumielinen, herkkä runo
joka ei ollut vaikea tälle lukijalle.
Niin.
Sydämellään näkee Parhaiten,
Sinun sydämesi puhuu runoissasi.
Vaeltaa rajatilassa, eihän se ole huono asia.
Mutta elämän arvoitus, mahtaneeko tuo ratketa koskaan - kenellekään.
Loppujen lopuksi.
Ja sitten vielä sanoisin, että olet rikas tuntiessasi poisnukkuneiden läsnäolon.
Vain Hyvin Herkät ihmiset vaistoavat tämän.
kaunis, sielukas kokonaisuus
Sivut