![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-911-1731763065.jpg?itok=LX8foLyK "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva")
Joskus mietin,
mitkä sanat asuvat sinussa ystäväni
Jos olisit vieraani,
mutisisitko taidolleni polttaa kaurapuuro
aavistuksen verran pohjaan?
Vai nauraisitko rypistynyttä alahuultani,
jossa suudelma kerran asui?
Uskoitko sen tarinan, jonka kerroin kun paulasin rakkaani?
Mietin otatko takin pois eteisessä
ja käveletkö kengät käsilläsi suoraan olohuoneeseen, lukunurkkaan josta tarinamme alkoi
Sitäkin ajattelen, olenko sinulle räystäspääsky kun tulen aina korkealta ja kuohuen
vieraaksi puutarhakeinuusi, jossa mansikkakakku odottaa levottomana, kuin kermavaahto joka ei koskaan jää oikeasti jäljelle
Kuvittelen, että meillä on sama nauru
ja pikkuvarpaitamme yhdistää yliherkkyys
männynkävyille
Mietitkö ikinä, mitkä sanat asuvat minussa,
jos olisi äkkiä pimeää ja taivasta ei enää olisi
Muistammekohan nyt oikein,
että rakkaudet ovat meidät nähneet
ja uskaltaisimmeko ne muistaa
ja valaa toisiimme rohkeutta?
Uskon sen, kuinka sadetanssit olivat kateellisia sinulle kun kerroit, miten sinä rakastit häntä.
Ystäväni, ajattelen että sanasi ovat lempeitä
Lämmöllä minäkin sinua ajattelen
mitkä sanat asuvat sinussa ystäväni
Jos olisit vieraani,
mutisisitko taidolleni polttaa kaurapuuro
aavistuksen verran pohjaan?
Vai nauraisitko rypistynyttä alahuultani,
jossa suudelma kerran asui?
Uskoitko sen tarinan, jonka kerroin kun paulasin rakkaani?
Mietin otatko takin pois eteisessä
ja käveletkö kengät käsilläsi suoraan olohuoneeseen, lukunurkkaan josta tarinamme alkoi
Sitäkin ajattelen, olenko sinulle räystäspääsky kun tulen aina korkealta ja kuohuen
vieraaksi puutarhakeinuusi, jossa mansikkakakku odottaa levottomana, kuin kermavaahto joka ei koskaan jää oikeasti jäljelle
Kuvittelen, että meillä on sama nauru
ja pikkuvarpaitamme yhdistää yliherkkyys
männynkävyille
Mietitkö ikinä, mitkä sanat asuvat minussa,
jos olisi äkkiä pimeää ja taivasta ei enää olisi
Muistammekohan nyt oikein,
että rakkaudet ovat meidät nähneet
ja uskaltaisimmeko ne muistaa
ja valaa toisiimme rohkeutta?
Uskon sen, kuinka sadetanssit olivat kateellisia sinulle kun kerroit, miten sinä rakastit häntä.
Ystäväni, ajattelen että sanasi ovat lempeitä
Lämmöllä minäkin sinua ajattelen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut