Lasipuutarhassani
silitän paleltuneita krassinlehtiä hyvästiksi
leikkaan alas varret, jotka
vielä hetki sitten olivat toiveikkuutta täynnä
olisivatpa tienneet, nuo yksivuotiset,
kesä väsyy joka kerta syksyyn
ja viimeistään lokakuuhun
täällä näin ylhäällä
on vuoristoilmasto
kevät tulee äkkiä, helle paahtaa puhki,
kylmä on pitkä ankara purujälki
kylmä on pitkä ankara purujälki
se jättää karviaispuun runkoon arven
viiniköynnös ei ehtinyt juurtua
ennen pakkasen hampaita
ei taida selvitä talvesta, tuokaan eteläinen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut