Huomennako olen
katkera ihmislihan keskittymä
mullaksi routinut, roudaksi riutunut
Tunnenko mitään, en ketään
hämärää kohti taitan
ja taittamasta päästyäni taivuunnun
pimeä tulee omakseni
ainoaksi omaisekseni
omaisuuteni mahtuu tähän kassiin
ruumispussiin
minäni ainoaan vitialkoiseen
Tunsitko minua, ei kukaan
elämänpuoli alaspäin eiliseen kääntyneenä
sydänalassa kolkutus kolkko kolkotus
olen synkmetsien taipaleille tuttu
biologian osakierros
Tunnistatko minua, ei mitään
huomen tulee huomiotta
jää hämyihin, ei ujona vaan uhkana
olen elämäni alaviite
se, joka jätetään kiireessä lukematta
Huomennako
unholan happo saa työnsä päätökseen
olen mustaan tuleentunut, sillä
nimettömäksi olen jo itseni lausunut
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi