Päivänä, jona lähden,
on vanhan puutalon hiljainen huone,
jossa olen siivonnut kaiken valmiiksi
Lattia narahtaa hyvästit,
silitän kiitokseksi
kuljettuja ovenpieliä,
kuljettuja ovenpieliä,
siniseksi maalattu puu
hipaisee ystävänä
ranteen herkkää
Vielä kuulen pianon,
olen sen kevenevä kaiku,
ikkunan takana kesäpäivä,
näen sen naurun,
valon hämärän ulkopuolella.
Älä sure, sanoo päivä,
Älä sure, sanoo päivä,
vain varjo voi piirtää auringon polun,
kultahiput tanssivat säteissä
Avatkaa ovi,
olen valmis
tulemaan kukkia keinuvaksi heinäksi,
yhteyttämisen ääneksi
ja minun on hyvä
mennä
Selite:
https://youtu.be/1s-mKUMkXIU?si=MTjmEnRvQIL_IHPa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Älä sure,sanoo päivä, vain varjo voi piirtää auringon polun-upeasti ilmaistu.