Aamulla löysin kipusiskoni sängystäni,
tyynyltä, jota vasten olin nukahtanut.
Minä silitin sen vaniljantuoksuisia hiuksia
ja pyysin kertomaan äänistä,
joilla tulivat ne tämänöiset
kyyneleiden sanansaattajasanat.
Kipusiskoni sanoi,
ettei enää erota
muiden ääniä
omastaan.
Sitä tyynyä vasten
minä silitin kipusiskon hiuksiini
vaniljantuoksuista lohtua,
niin kuin teidän kaikkien äänien
olisi kuulunut minua silittää.
Minä rakensin itselleni
kainalonmuotoisen pesän
kolmen peiton alle,
jossa annoin itseni pelätä hitaasti,
niin kuin uskaltaa pelätä silloin,
kun on jo turvassa
ja sieltä minä sanoin omalla äänelläni
kipusiskoni kultaisia hiuksia vasten mumisten:
Tämän häpeän ei kuuluisi olla minun.
tyynyltä, jota vasten olin nukahtanut.
Minä silitin sen vaniljantuoksuisia hiuksia
ja pyysin kertomaan äänistä,
joilla tulivat ne tämänöiset
kyyneleiden sanansaattajasanat.
Kipusiskoni sanoi,
ettei enää erota
muiden ääniä
omastaan.
Sitä tyynyä vasten
minä silitin kipusiskon hiuksiini
vaniljantuoksuista lohtua,
niin kuin teidän kaikkien äänien
olisi kuulunut minua silittää.
Minä rakensin itselleni
kainalonmuotoisen pesän
kolmen peiton alle,
jossa annoin itseni pelätä hitaasti,
niin kuin uskaltaa pelätä silloin,
kun on jo turvassa
ja sieltä minä sanoin omalla äänelläni
kipusiskoni kultaisia hiuksia vasten mumisten:
Tämän häpeän ei kuuluisi olla minun.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno runo, rytmiikassa ja sisällössä
Sivut