Sähköä ja kyyneleitä
Joko tuhoudun tai tuhoan, uhoan.
Se voima on räjähdystä, venynyt karjahdus,
jonka kaiku ei vaimene,
kuin tulen purkaus, auringon syöksyvirtaus.
Ja olen yhtä tämän maailman kanssa,
samoista voimista tehty
keskittymä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Takoo sanoja kuin ei muuta voisi.
Tämän runon voi melkein kuulla.
Alkuvoimaista!