Jos aamu herättäisi minut vasta poistuessaan
valvoisin lakeuden yötä
jossa aurinko vain hipaisee utua varpaillaan
ja laskee heinien tähkille kultaiset kruunut
kun hengitän sisään tämän kaiken
olemassaolon tilan
taivaanlaki on paljas
väljä, avoin, auki
se kutsuu siipiä luokseen
tavoittaa vaillettujat
luo lehtevät vajavien käsiin
havahduttaa niittyjentekijät
tuo myöhäisimmät varhaisimpien luo
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
laineilla ajan
Runo tuo levollisen olon, myös kauniin kaihon.
Sivut