Jalkapohjieni tavoittaessa maan
saari riisuu minulta tekijän ja tavoittelijan vaatteet
lahti on kesyttänyt tänään meren
levolle laskevan auringon kiitoradaksi
vaiti valvovat kalliot tiirojen teatteria
en jätä enkä ota mitään
tästä mikään ei tarvitse minua toteutuakseen
vaan silti jokainen veden väre ja
graniittia vihreäksi maalaava jäkälä
painaa kuvansa, äänensä, tuoksunsa
minuun kuin saveen
minuun kuin saveen
ja muututtuani tapahtumattomaksi
sammaleen kaltaiseksi
alan kuulla
vihreän ja sinisen sävyiset
kasvamisen äänet
ne kaikki, jotka eivät mene kohisten,
vaan hiljaa syvään
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut