Minun jaloissani on hiipivän hiljainen kaiku.
Ennen kuin päivä huomaakaan
olen jo edennyt huomiseen
ja jälkeni katoavat ajan juoksuhiekkaan
mielialojeni tyhjillä rannoilla.
Eikä kukaan osaa pysäyttää aamuja
vyörymästä vuorilta alas ajatuksiini,
harmaat pienet kivet ovat teräviä
ja tyynyni alla nukkuu kristallitikari.
Toistuvasti minä olen kaikki mitä löydän.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi