Monta tuhatta sanaa sinulle sanoin
ja nyt en muista niistä ainuttakaan
muista en mitä olen vannonut valoin
miten olen voinut ne näin unhoittaa?
Ehkä sanoin, minä rakastan sua
ja suutelin kättäsi niin värisevää
ehkä sanoin, tule lähelle mua
ja sinä painoit rintaani vasten pään
Sanoin kai muutakin,
mutta en muista
muistan vain silmäsi rakastuneet
käsi kädessä kuljimme
olit kuudentoista
nyt muistona on sanat unohtuneet
Kaiken, kaiken aika saa unohtamaan
mutta ei tyttöä, johon kerran
on sattunut rakastumaan
Kerran, kerran saanhan katseesi sen
jolla sinä silloin, kauan sitten
hurmasit nuorukaisen
Monta tuhatta muistoa kuollut on multa
ja nyt minulle ne niin rakkaita ois
mutta sen katseen jos saisin vain sulta
niin huomisen huolet haihtuisi pois
Ehkä sanoin, sulle kaikkeni annan
ja silitin tukkaasi niin hulmuavaa
ehkä sanoin, sinut vain haluan
kun yöllä hyväilin varttasi niin ihanaa
Sinä itkit onnesta, sen minä muistan
minä olin myös niin onnellinen
silloin elämämme oli niin satumaista
kun tunsimme suuren rakkauden
Kaiken, kaiken aika saa unohtamaan
mutta ei tyttöä, johon kerran
on sattunut rakastumaan
Kerran, kerran saanhan katseesi sen
jolla sinä silloin, kauan sitten
hurmasit nuorukaisen