Silmäsi katsoo -
minulle nauraa
ja tiedän sinun olevan aarre
vereni kohisee kosken lailla
mutta silti minä olen hiljaa
Kitua päivä - kitua yöt
ja kaivata suunnattomasti
miksen voisi edes kerran
koskettaa ja pyytää anovasti
Enkö ole siihen kyllin vahva?
Olet niin hyvä lempeä minulle
ja tiedän sinun olevan aarre
annan paljon - annan kaiken
kunhan olisit luonani aina
Ehkä odotan ihmettä suurta
joka sinulle tapahtuisi
kätesi koskisi minun käteen
ja pääsi rintaani painautuisi
Sitä ihmettä ei taida tulla
Selite:
Miksi sitä pitää olla niin ujo.. ei uskalla kuin runoilla ja haaveilla. Sitten tulee joku ja vie nenän edestä sen mitä piti omanaan. Elämä on julmaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis kalastusruno :)
Siis oikeesti: herkkää ja epäilevää. Härkää sarvista kiinni!
Oi miten kauniisti kirjoitat.. Ehkä sinun olisi itse tehtävä tuo ihme :-)
Elämä on julmaa. Mutta on sinulla kauniita runoja. Elämä on rohkeuden työmaa.
Näytä runosi hänelle, rohkeammalla fontilla! :)
Ihanasti häntä rakastat, olisi hän sinun...ikuisesti. Rohkeus ei häntä riko, kaiken jälkeen sinut vapauttaa...tai sitoo.
Niin täydellisesti ja kaihoisasti poljennoltaan etenevä. Keskustelu itsensä kanssa...haikeita kysymyksiä, mutta toivo on olemassa, onhan...
Sivut