Kuinka kylminä, julmina
sanat huuliltas päälleni putosivat
niin kauniina, kultaisina
päivämme eletyt muistoihin lipuivat
Palaa hetket, viiltävinä
yö yön jälkeen unihini uudelleen
aamuisin herään, nääntyneenä
muistan unen niin vääristyneen
'Unessa katsot minua
silmin onnellisin
ja minä palvon sinua,
olet nainen ihanin'
Tämä päivä, huominenkin
on katkeraa tuskaista taivallusta
olen kaiken menneen vanki
enkö koskaan pääse irti sinusta
Niin kylminä, julmina
silmäs kauniit taas minua katsoo
on suusi ivaan auenneena
minä painan pääni alas mattoon
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Riutuvan runo, niin surullinen. Kylmät väreet sai aikaan.
Parempia aikoja ystäväni sinulle!
Toivon sanansa lämpiävän, silmänsä, suunsa heräävän!
Sivut