sinua rakastaisin
kuin viimeistä päivää
jos luonani olisit
sua palvoisin
et tuntisi kylmää
aamulla nousisin ennen sua
puuroa keittäisin
joka tietenkin palaisi pohjaan
ja sinä kitkerään käryyn
kirkuen heräisit
ja minut vaaleanpunaisen
yöpaitani kanssa
ulos heittäisit
no, seuraavana aamuna
nousisin taas ennen sua
hiipisin hiljaa keittiöön
ja teetä keittäisin
sitten pullan ja teen kera
hiipisin vuodettasi kohti
ja tietenkin se vanha räsymatto
minut kampittaisi ja niin
kirkuen heräisit kun
tulikuuma tee kaatuisi syliisi
ja taas
minut pakkaseen heittäisit
mutta ei hätää
laitoin jo valmiiksi
vaaleanpunaisen yöpaitani päälle
toppatakin ja jalkoihin
huopikkaat
ehkä jo iltamyöhäisellä pääsen
viereesi nukkumaan
ja rakkaalleni uutta aamua
suunnittelemaan
sinua rakastaisin
kuin viimeistä päivää
jos luonani olisit
sua palvoisin
et tuntisi kylmää
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hienosti kirjoitettu! Sinä se osaat.. Kaunis teksti!
Sitkeys palkittaisiin varmasti, usko pois :)
Kokonaisuudeksi mukavasti sitoo alun säkeen toisto lopussa.
Eipä tämäkään ilta turha ollut kun tämän mainion tekstin luin.
Näinhän meille miehille aina sattuu, muttei pahoin tarkoituksin...
Hymyillen runosi luin :)
*hekottaa* näinhän pitää asiat ottaa, eikä pienistä murehtia!!! : )
Aivan ihana.... vaikka joudutkin välillä ulos pakkaseen.... :-)
Upeaa huumoria, ja suloista rakkautta!!!!
:D no ei varmaan joo tuolla tyylillä tuntis kylmää! Haikean humoristisen kombinaation olet nikkaroinut. Pidin tästä hirtehisestä tyylistä ja näin sut valloittavassa yöpaidassas ;)
rakkautta se on tämäkin...ihanasti huumorilla höystetty...tykkäsin...
Sivut