![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jari Ylamaki kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-1104-1725907517.jpg?itok=7R2PFh9V "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jari Ylamaki kuva")
Joka päivä kävelen tätä kaupunkia,
askel askeleelta eksyen unohduksen rihmastoon,
katujen labyrintti, jossa seinät hengittävät,
kysyykö kukaan, kuka täällä todella asuu?
Minä vai varjot,
jotka kuiskaavat menneisyyden arvoituksia?
Kauppojen näyteikkunat tuijottavat minua takaisin,
nämä kasvot, olenko nähnyt ne ennenkin?
Ehkä edellisessä elämässä,
tai elämässä, jota en koskaan elänyt,
mutta joka elää minussa,
heijastuu kaduilla, joita en tunne,
mutta joilla jalkani aina kulkevat.
Ja joka päivä kysyn itseltäni,
elänkö minä tässä maailmassa,
vai olenko vain ohikulkija unessa,
jota en voi ymmärtää?
Jatkan kävelemistä,
koska se on ainoa tapa olla olemassa,
tässä kaupungissa, joka hengittää,
joka syntyy ja kuolee jokaisella askeleella.
Ehkä huomenna herään,
ja maailma on taas uusi,
tai ehkä jatkan kävelyä
täällä, harhan rajalla,
jossa mennyt ja tuleva kohtaavat.
Mutta joka päivä,
joka päivä kävelen tässä kaupungissa
ja yritän ymmärtää...
askel askeleelta eksyen unohduksen rihmastoon,
katujen labyrintti, jossa seinät hengittävät,
kysyykö kukaan, kuka täällä todella asuu?
Minä vai varjot,
jotka kuiskaavat menneisyyden arvoituksia?
Kauppojen näyteikkunat tuijottavat minua takaisin,
nämä kasvot, olenko nähnyt ne ennenkin?
Ehkä edellisessä elämässä,
tai elämässä, jota en koskaan elänyt,
mutta joka elää minussa,
heijastuu kaduilla, joita en tunne,
mutta joilla jalkani aina kulkevat.
Ja joka päivä kysyn itseltäni,
elänkö minä tässä maailmassa,
vai olenko vain ohikulkija unessa,
jota en voi ymmärtää?
Jatkan kävelemistä,
koska se on ainoa tapa olla olemassa,
tässä kaupungissa, joka hengittää,
joka syntyy ja kuolee jokaisella askeleella.
Ehkä huomenna herään,
ja maailma on taas uusi,
tai ehkä jatkan kävelyä
täällä, harhan rajalla,
jossa mennyt ja tuleva kohtaavat.
Mutta joka päivä,
joka päivä kävelen tässä kaupungissa
ja yritän ymmärtää...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit