Sinä olet salaisuus, jonka yritän
kirjoittaa taivaaseen saippuakuplilla,
minä puhallan, mutta tuuli nappaa
ne aina väärään suuntaan,
ja silti näen kasvosi jokaisen
särkyvän kuplan pinnassa,
kuin universumi olisi asetellut
sinut sinne vain minua kiusaamaan.
Rakkaus sinuun on kuin junarata,
joka kiertää ympäri maailmaa,
minä istun asemalla, en koskaan nouse kyytiin,
mutta jokainen ohikiitävä vaunu
huutaa nimeäsi niin, että sydämeni pysähtyy,
ja minä odotan, että juna palaisi.
Sinä olet peili, johon en uskalla katsoa,
minä piirrän ilmaan kuviasi sormillani,
toivoen, että jonain päivänä sinä huomaisit minut,
vaikka pelkään, että jos todella näkisit
minut, minä katoaisin ilmaan kuin varjo,
tarkoituksettomana mutta silti täynnä sinua.
kirjoittaa taivaaseen saippuakuplilla,
minä puhallan, mutta tuuli nappaa
ne aina väärään suuntaan,
ja silti näen kasvosi jokaisen
särkyvän kuplan pinnassa,
kuin universumi olisi asetellut
sinut sinne vain minua kiusaamaan.
Rakkaus sinuun on kuin junarata,
joka kiertää ympäri maailmaa,
minä istun asemalla, en koskaan nouse kyytiin,
mutta jokainen ohikiitävä vaunu
huutaa nimeäsi niin, että sydämeni pysähtyy,
ja minä odotan, että juna palaisi.
Sinä olet peili, johon en uskalla katsoa,
minä piirrän ilmaan kuviasi sormillani,
toivoen, että jonain päivänä sinä huomaisit minut,
vaikka pelkään, että jos todella näkisit
minut, minä katoaisin ilmaan kuin varjo,
tarkoituksettomana mutta silti täynnä sinua.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit