Kun lakkaavat kulkemasta
kosken koskettamat
voi nähdä, miten uinuvat pohjaan
sanat, muistot, teot, aikomukset
kuin horisonttiin levolle vaipuvat pilvilautat
suvannon peili heijastaa levollisena tietämättömyyttä
jättää tyhjän taivaan lintujen käytettäväksi
jäljentää siipien reitit hetkeksi
pian unohtaa menevät ja tulevat
jää rannan kivelle hengittämään
unia, jotka ovat vain veden omia
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut