Laseissa kuohuvat sävelet
kuplivat kaulukset
helisevät helmat
kantoja irti parketista
satojen hälyjen keskellä
hän suutelee paljasta olkapäätäni
ja katonrajan kultatähdistä
aukenee sinikantinen kirja
yötaivaan lehdillä hänen sormensa
juoksevat selässäni yli menneisyyksien ja nykyisyyksien
sanoittamattomiakin lauseitani lukien
ja lantioni kaareen keinuvat aallot
peittelevät kehooni rauhan
vaiti on ranta
josta aika on paennut
aivan hiljaa
hiekkaa hyväilee painovoimattomien valssi
hiekkaa hyväilee painovoimattomien valssi
ja katonrajan kultatähdet
vain kahden lukijan lahtea kimaltavat
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut