![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-998-1716010549.jpg?itok=4yuBH5mj "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva")
Ei voinut
antaa niiden
tulla
kun katsoit
vaikka
oli silmillä
halu
tyhjentyä kyynelistä
niin kuin
tuolla
pilvellä pisroista
kun olit
mennyt
sitten vasta
silmät
tyhjeni kyynelistä
ja tuo
pilvi alkoi
tyhjentyä pisaroista
ja se
sade kasteli
virkistäen kuivuvaa
sydäntä
aivan kuin
sinä olisit
saanut
uuden luonteen
menneen
talven jäätävältä
pohjois tuulelta
ja katseesi
on kuin
jäätynyttä valoa
eikä mikään
mitä hän
vuoksesi teki
enää merkinnyt
sinulle yhtään
mitään
hän alkaa
mietimään
sitä mitä
sanoisi sinulle
kun tapatte
ehkä sanoisi
näin
ne teot oli
aika paskamaisia
mitä teit
ehkä ei
sanoisi noin
mutta ajttelee
näin
ei halua
että sitä
mitä päivää
elää
sillä olisi
elisien päivän
kasvot
ja kun
huomista kohti
lähtee kävelemään
ajattelee
onko tämä
samaa
epävarmaa yksinäisyyttä
mitä pesästä
linnuntietä lentämään
lähtevä poikanen
tuntee
©Jukka-Pekka Huttunen
antaa niiden
tulla
kun katsoit
vaikka
oli silmillä
halu
tyhjentyä kyynelistä
niin kuin
tuolla
pilvellä pisroista
kun olit
mennyt
sitten vasta
silmät
tyhjeni kyynelistä
ja tuo
pilvi alkoi
tyhjentyä pisaroista
ja se
sade kasteli
virkistäen kuivuvaa
sydäntä
aivan kuin
sinä olisit
saanut
uuden luonteen
menneen
talven jäätävältä
pohjois tuulelta
ja katseesi
on kuin
jäätynyttä valoa
eikä mikään
mitä hän
vuoksesi teki
enää merkinnyt
sinulle yhtään
mitään
hän alkaa
mietimään
sitä mitä
sanoisi sinulle
kun tapatte
ehkä sanoisi
näin
ne teot oli
aika paskamaisia
mitä teit
ehkä ei
sanoisi noin
mutta ajttelee
näin
ei halua
että sitä
mitä päivää
elää
sillä olisi
elisien päivän
kasvot
ja kun
huomista kohti
lähtee kävelemään
ajattelee
onko tämä
samaa
epävarmaa yksinäisyyttä
mitä pesästä
linnuntietä lentämään
lähtevä poikanen
tuntee
©Jukka-Pekka Huttunen
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kuin jäätuneen valon heijastus
jälki hetken hengityksestä
jo syttyneistä ajatuksista
niiden kuolemasta
koskettavaa ja omaperäistä
on runokerrontasi
Lopetus on jotain niin Herkkää,
että kyyneleet tulivat silmiini.
Sivut