![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Parvi etsii muotoa,
- elää ja järjestyy auraksi.
Yksi jää jälkeen;
ei tahdo vielä lähteä.
Tai ei sittenkään.
Lentää toisten mukaan.
Kostean sanomalehden
aukeamalla kuolinilmoitukset.
Otan sakset
ja luen tarkkaan nimet:
Joukoistamme poistunut,
poisnukkunut,
rakkaamme täältä ikuisuuteen.
Minun ikäluokkaani, joitakin,
ei tuttuja, tällä kertaa.
Lasken sakset pöydälle
- kuolemanhiljaa.
Ei leikkeitä tänään.
Minä olen tullut vanhaksi,
sanon itsekseni ohimennen,
mutta sinä et ole
kuulevinasi sitä.
Joutsenet jo matkalla,
huomautat,
kuulitko niiden huudot
niin taivaan korkealla?
Niillä on sellainen ääni,
jonka muistaa, kuin sen,
kun sinä lähdet
ja ovi sulkeutuu.
Kirjoitan lehden reunaan -
muistiin:
- Olen valmis lähtöön,
vaan yhä vielä
minä elän.
- elää ja järjestyy auraksi.
Yksi jää jälkeen;
ei tahdo vielä lähteä.
Tai ei sittenkään.
Lentää toisten mukaan.
Kostean sanomalehden
aukeamalla kuolinilmoitukset.
Otan sakset
ja luen tarkkaan nimet:
Joukoistamme poistunut,
poisnukkunut,
rakkaamme täältä ikuisuuteen.
Minun ikäluokkaani, joitakin,
ei tuttuja, tällä kertaa.
Lasken sakset pöydälle
- kuolemanhiljaa.
Ei leikkeitä tänään.
Minä olen tullut vanhaksi,
sanon itsekseni ohimennen,
mutta sinä et ole
kuulevinasi sitä.
Joutsenet jo matkalla,
huomautat,
kuulitko niiden huudot
niin taivaan korkealla?
Niillä on sellainen ääni,
jonka muistaa, kuin sen,
kun sinä lähdet
ja ovi sulkeutuu.
Kirjoitan lehden reunaan -
muistiin:
- Olen valmis lähtöön,
vaan yhä vielä
minä elän.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tosin nuo saksitut ilmoitukset tuovat haikeutta.
erittäin tunnerikas kokonaisuus, mikä hiljentää miettimään.
Kiitos mahtava runo jossa ollut varmasti voimakkaita tunteita kirjoittaessa.
Sivut