Onko kevät tullut liian varhain?
Sveavägenin katukivet kukkivat jo!
Pakenevat askeleet lyövät kujan palleaan:
Tehtävä suoritettu! MURHA OY, Smith & Wesson
laskee palkkiorahojaan. Jäinen kuja kipua valittaa.
Tukholma hieroo silmiään:
Mikä on tämä elokuva?
Tuska sulattaa lumet katoilta,
savupiiput ja antennit soittavat
tuulen pitkää ja murheellista kieltä.
Avautuvat ovet ja ikkunat näkemään:
Käsittämätön käsikirjoitus, mieletön ohjaus.
Itkevät lapset ja vanhukset.
Itkevät miehet ja naiset.
Itkevät työläiset ja porvarit.
Itkevät bussit, satamien laivat, junat maanalaisessa;
itkevät, kunnes heidän surusta kauniille olkapäille laskeutuu
lohduttava, kömpelön suuri käsi kuin kesy lintu,
ja he kääntävät kyynelten tahrimat, väsyneet kasvonsa.
Hän kättelee ja tervehtii heitä.
Hänen rauhallisten sanojensa kämmenselkä
kuivaa heidän kyynelten kostuttamat poskensa.
"Näytäntö on päättynyt", hän sanoo
ja hymyilee kuin Olof Palme.
Selite:
Kun viime päivinä on taas Ruotsissa tutkittu uudelleen ja lopullisesti? Olof Palmen murhaa, muistin kirjoittaneeni runon pian sen tragedian jälkeen. Se on tässä aivan sellaisenaan, kuin sen silloin kirjoitin. En ole muuttanut pikkuakaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut