Onko turha turhaa?
Kuuntelin juuri 25.2. radiosta ohjelmaa, jossa pohdittiin tekoälyn merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Tekoälyä lanseerataan juuri siksi, että se vapauttaa ihmisiä turhasta ja aikaa vievästä työstä. Siihenhän on pyritty lähes koko ihmiskunnan historian ajan, on yritetty keksiä jotain, joka helpottaisi työtä. Aiemmin pyrittiin helpottamaan raskasta fyysistä työtä, mutta nyt tekoälyn avulla myös ajattelua ja luovuutta vaativaa työtä pyritään helpottamaan.
Mutta mitä ihminen on? Onko ihminen vain halukas vapauttamaan itselleen aikaa, jolloin voi tehdä muuta kuin työtä? Eikö hän usein vain vapauta aikaa itselleen, että ehtisi enemmän tehdä työtä. Ei ehkä siinä toimessa ja työpaikassa, josta palkkansa saa, vaan aivan omaksi huvikseen. Voimme ruveta harrastamaan leipomista, joka on leipurin työtä, voimme alkaa runoilemaan, joka on runoilijan työtä, voimme siivota kotiamme, joka on siivoojan työtä.
Ihminen ei voi olla jouten, vaikka kuinka lisäaikaa saisi. Nukkumistakaan ei voi harrastaa sen enempää kuin nukuttaa. Mitä sitten tekisi? Ollako, vaiko ei olla vain jouten? Mutta jonkinlaista toimintaa on se jouten olokin. Ei se turhaa ole.
Ehkä meidän pitäisi ymmärtää, ettei mikään elämässä ole turhaa. Kone ei tee sitä turhaa, mitä me teemme. Me olemme ohjelmoineet sen temään sen, mitä haluamme sen tekevän. Sitten sammutetaan siitä virta. Robotti-imurin ei tarvitse nuohota lattioita, kun ei ole mitään nuohottavaa.
Me ihmiset teemme paljon turhaa, eikä sitä tarvitse hävetä. Me itse olemme keksineet hävetä omia inhimillisiä ominaisuuksiamme. On hyvä, ettemme suunnittele kaikkea etukäteen, mitä aiomme tehdä, vaan aivan mielijohteesta alamme tekemään jotain. Siis huvin vuoksi pyörittelemme vaikka peukaloitamme. Ei se mitään turhaa ole sekään, kun on joutoaikaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut