Kuuntelen laulua, jossa ei ole sanoja.
Sinä kuuntelet sitä kanssani,
ja hymyillen käännät kasvosi pois.
Katson vielä kerran sinua huoneessa,
ennen kuin sammutan valon.
Se laulu, jota en enää kuule,
soi vielä minussa.
Ei sanoja se tarvitse.
Kirkkaaksi kuvaksi
se jää.
ja hymyillen käännät kasvosi pois.
Katson vielä kerran sinua huoneessa,
ennen kuin sammutan valon.
Se laulu, jota en enää kuule,
soi vielä minussa.
Ei sanoja se tarvitse.
Kirkkaaksi kuvaksi
se jää.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut