JÄLKIKUVA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
922
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 13.4.2025 19:32

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 



 
Kuuntelen laulua, jossa ei ole sanoja.
 
Sinä kuuntelet sitä kanssani,

                ja hymyillen käännät kasvosi pois.

Katson vielä kerran sinua huoneessa,

           ennen kuin sammutan valon.

Se laulu, jota en enää kuule,

               soi vielä minussa.

Ei sanoja se tarvitse.

Kirkkaaksi kuvaksi

                   se jää.
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Aina ei sanoja tarvita, rakkaus on ihmeellistä.
Kauniisti ja ilmavasti soi runosi.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot