Olet omassa maailmassa,
pariaan kaipaava,
kesän ja syksyn välissä
viides vuodenaika,
ja sormi pystyssä
tunnustelet tuulen suuntaa,
kun olen jo selkäsi takana,
sinun varjossasi,
kaikilta tuulilta suojassa.
Vielä muistan:
Tahdoin puhaltaa varovasti
niskahiuksiesi alle,
että minä
sinua rakastava,
olen vielä tässä,
vain kesän vehreydestä riisuttuna,
kun sinä käännyt äkkiä
minuun päin
ja vakavana kysyt:
Mistä nyt tuulee?
Kesähän meni jo
ja syksy on saapumassa.
Valitse minut pariksesi.
Annan sinulle hyvän sadon.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut