![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Huhuilen avoimesta ikkunasta pihalle:
"Huhuu, hei oletteko siellä yhä?
Tulkaa jo kotiin!
Hämärtää, pian tulee pimeää."
Kaikki lapset siihen yhteen ääneen:
"En halua tulla sisälle.
En voi lopettaa.
Leikki on vielä kesken.
Se täytyy järjestää valmiiksi.
Tulen sitten."
Olen raottanut ovea,
kurkistanut ikkunasta
satoja, satoja kertoja nähdäkseni
elämäni viimeisen auringonlaskun,
toistuvan lopun symbolin.
Mutta lapsille se ei ole symboli,
vaan aurinko, punainen kumipallo,
joka laitetaan illan tullen lelulaatikkoon
toisten lelujen joukkoon,
ja huomenna leikitään taas,
nostetaan aurinko laatikosta
heitetään se hirmuisen korkealle,
ihan taivaaseen saakka.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut