Ja viidennen päivän jälkeen
Eeva tuli duunista ja oli ihan kuitti.
Tiskipöytä oli kukkuroillaan likaisia astioita
ja Adam, työtön luuseri, työkseen vain makaili sohvalla
ja naukkaili elämäänsä tyytyväisenä olutta suoraan tölkistä.
”Että sinä jaksat löhötä, haista ja syöttää vain sitä laiskaa käärmettäsi,
niin kuin tässä ei muutenkin olisi tarpeeksi”, Eeva tiuskasi
ja heitti päällystakkinsa Aadamin kasvoille, otti omenan hedelmävadista,
heittäytyi nojatuoliin ja nosti uupuneet jalkansa rahille.
Niin hän siinä omenaa järsien ummisti silmänsä ja antoi ajatustensa levätä.
Keittiön viemäri korisi kuin sinne olisi luiskahtanut lihava käärme.
Adam nousi varovasti sohvalta, hiipi Eevan selän taakse
ja alkoi suurin, vahvoin kourin hieroa
Eevan (oi niin kipeitä) hartioita.
Ja niin kohta erääntyvät laskutkin
olivat jo saatavia.
Eeva tuli duunista ja oli ihan kuitti.
Tiskipöytä oli kukkuroillaan likaisia astioita
ja Adam, työtön luuseri, työkseen vain makaili sohvalla
ja naukkaili elämäänsä tyytyväisenä olutta suoraan tölkistä.
”Että sinä jaksat löhötä, haista ja syöttää vain sitä laiskaa käärmettäsi,
niin kuin tässä ei muutenkin olisi tarpeeksi”, Eeva tiuskasi
ja heitti päällystakkinsa Aadamin kasvoille, otti omenan hedelmävadista,
heittäytyi nojatuoliin ja nosti uupuneet jalkansa rahille.
Niin hän siinä omenaa järsien ummisti silmänsä ja antoi ajatustensa levätä.
Keittiön viemäri korisi kuin sinne olisi luiskahtanut lihava käärme.
Adam nousi varovasti sohvalta, hiipi Eevan selän taakse
ja alkoi suurin, vahvoin kourin hieroa
Eevan (oi niin kipeitä) hartioita.
Ja niin kohta erääntyvät laskutkin
olivat jo saatavia.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut