Kauniin päivän
hajanainen ajatus
onnenpyrkimyksestä
ihmetellä ihmistä
kasvavaa
odotuksen tunnetta
väkeviä ulkomuotoja,
tilaisuutta tuntea
tuulen tuoksun
kiihdyttävää
läheisyyttä
~~~~~~~~
sen näkee
ihmisten silmistä
kuinka poskien
päitä kuumottaa,
halua kulkea
vaarallisen
kiehtovia
luvattomia teitä,
jotka ovat aina
sepposen
selällään sille,
jota arastamaton
sulous ohjaa
siveellinen
maailmanjärjestys
tahtoo järkkyä
sellainen otetaan,
ei pyydetä
synnytetään sähkö
ilmaan,
joka värjää
huulten poimut
rintojen
ääriviivat
todeksi
kosketella
~~~~~~~~
elämä liikkuu
vaivihkaa
kohti elämää
valtimoiden sykkeen
tarkoituksenmukaisuus
pitkin
ruumista
katson ja
katson,
sinua ja
meitä
aukaisemalla
elämäni
valkeaa kuilua
tajunnan takana
myllertäviä
viettejä
koskea
tavoittamatonta
odottamatonta
~~~~~~
vaatimus
tuli
sisältäni,
uhkailin jo
omaatuntoani
halusin hyväillä,
siirtää
tienoon
hyvänolooni
tunsin kuinka
kypsymättömyys
pulpahti hetkeen
tuntui
siunatulta
elämä paloi
sylissään
ja tallensi
muistoja
lempeiden
sormieni
väkevyys
puri
uhmahenkisyydellä
ote oli
vieroittanut
maanpäällisyyden
tuonut
mielikuvituksen
osaksi
kauneuden
kiinnekohtaa
~~~~~~
tuli mieleen
omenapuut,
tuoksut komeiden
tuomien
ovi,
joka
oli meille
auki
pakahduttava
paino
raskaassa
sydänalassa
kuinka
sielusi vesoo
vihreää,
lehtisilmuja
se on
sellainen
haikea
kauneus, joka
kasvattaa
yltäkylläisyyden
henki ainoassa
toden
lähteessä
sellainen karistaa
jäykkyyden,
luulot ja
tärkeyden
antaen
elämälle tuoksun,
ruumiin kihota
lähemmäs
onnea
raukeutta,
joka vie
mennessään
hylkää ja
tuomitsee,
löytäessään
oman aikansa
intohimon
tuoda sydämen
kuohu
lähemmäs
elävän
elämän yhteyteen
Part II
oliko elämä
kääntänyt
suuntansa
asettunut
asemiinsa,
jossa rakkauskin
tuntui
asuvan
asuiko,
oliko kaikki
annettu
mitä voi
saada,
tai tarjota
oliko uusilla
uumilla
annettavaa
tarinoita
kerrottaviksi
~~~~~~~~
sielu,
miksi epäröit,
et vastaa
juuri nyt
kun
olet
olemattomuus
lähellä
olemustasi,
suutasi
suudella
omatuntoni
soimaus,
epäilyn synnyttämät
säröt
se kasvaa
ja repii
saa huutamaan
taas se
perkele
kuin krapulan
tuoma
vapina
heittää
liekeille ja
polkee rikki
kaiken pehmeyden
ajatukset rakkaudesta
henkisyyden
ykseyden
olemassaolosta
~~~~~~~~
jäytävä nälkä
kasvoi
kasvamistaan
oliko elämäni
pelkkä uhraus
huulesi
elävä ja
aistillinen kosketus
ja sielua kiduttava
epävarmuus
himoitsin suutasi,
rintoja,
koko ruumista ja
silti näin sen
pisteen
elämän rumuuden,
joka halusi
olla enemmän
halusi viileän
loistavan aamun
tuoksun,
jota ei ollut
kokenut,
joka
ehkä olisi
asuisi
vallattomuuksissa
joita ei
ole poimittu
väreissä, joita
ei ole piirretty
~~~~~~
mikä on
tämä leikki,
kasvot, jotka
piirtyvät eroottisuuden
tyydyttymättömään
jälkeen
äänettömyys
tuntui
jo uhalta
kypsymättömät
sanat
huumasivat
oliko tässä
harkitsemattomuuteni
pettymys
päätepysäkki
himon
katoavaisuudelle,
juosta niin
kauas kuin
pääsee
merkittömyyden
tomun
pölyttyä lauseisiin
en tiedä
en tiedä en tiedä
en tiedä en tiedä en tiedä
.
.
hajanainen ajatus
onnenpyrkimyksestä
ihmetellä ihmistä
kasvavaa
odotuksen tunnetta
väkeviä ulkomuotoja,
tilaisuutta tuntea
tuulen tuoksun
kiihdyttävää
läheisyyttä
~~~~~~~~
sen näkee
ihmisten silmistä
kuinka poskien
päitä kuumottaa,
halua kulkea
vaarallisen
kiehtovia
luvattomia teitä,
jotka ovat aina
sepposen
selällään sille,
jota arastamaton
sulous ohjaa
siveellinen
maailmanjärjestys
tahtoo järkkyä
sellainen otetaan,
ei pyydetä
synnytetään sähkö
ilmaan,
joka värjää
huulten poimut
rintojen
ääriviivat
todeksi
kosketella
~~~~~~~~
elämä liikkuu
vaivihkaa
kohti elämää
valtimoiden sykkeen
tarkoituksenmukaisuus
pitkin
ruumista
katson ja
katson,
sinua ja
meitä
aukaisemalla
elämäni
valkeaa kuilua
tajunnan takana
myllertäviä
viettejä
koskea
tavoittamatonta
odottamatonta
~~~~~~
vaatimus
tuli
sisältäni,
uhkailin jo
omaatuntoani
halusin hyväillä,
siirtää
tienoon
hyvänolooni
tunsin kuinka
kypsymättömyys
pulpahti hetkeen
tuntui
siunatulta
elämä paloi
sylissään
ja tallensi
muistoja
lempeiden
sormieni
väkevyys
puri
uhmahenkisyydellä
ote oli
vieroittanut
maanpäällisyyden
tuonut
mielikuvituksen
osaksi
kauneuden
kiinnekohtaa
~~~~~~
tuli mieleen
omenapuut,
tuoksut komeiden
tuomien
ovi,
joka
oli meille
auki
pakahduttava
paino
raskaassa
sydänalassa
kuinka
sielusi vesoo
vihreää,
lehtisilmuja
se on
sellainen
haikea
kauneus, joka
kasvattaa
yltäkylläisyyden
henki ainoassa
toden
lähteessä
sellainen karistaa
jäykkyyden,
luulot ja
tärkeyden
antaen
elämälle tuoksun,
ruumiin kihota
lähemmäs
onnea
raukeutta,
joka vie
mennessään
hylkää ja
tuomitsee,
löytäessään
oman aikansa
intohimon
tuoda sydämen
kuohu
lähemmäs
elävän
elämän yhteyteen
Part II
oliko elämä
kääntänyt
suuntansa
asettunut
asemiinsa,
jossa rakkauskin
tuntui
asuvan
asuiko,
oliko kaikki
annettu
mitä voi
saada,
tai tarjota
oliko uusilla
uumilla
annettavaa
tarinoita
kerrottaviksi
~~~~~~~~
sielu,
miksi epäröit,
et vastaa
juuri nyt
kun
olet
olemattomuus
lähellä
olemustasi,
suutasi
suudella
omatuntoni
soimaus,
epäilyn synnyttämät
säröt
se kasvaa
ja repii
saa huutamaan
taas se
perkele
kuin krapulan
tuoma
vapina
heittää
liekeille ja
polkee rikki
kaiken pehmeyden
ajatukset rakkaudesta
henkisyyden
ykseyden
olemassaolosta
~~~~~~~~
jäytävä nälkä
kasvoi
kasvamistaan
oliko elämäni
pelkkä uhraus
huulesi
elävä ja
aistillinen kosketus
ja sielua kiduttava
epävarmuus
himoitsin suutasi,
rintoja,
koko ruumista ja
silti näin sen
pisteen
elämän rumuuden,
joka halusi
olla enemmän
halusi viileän
loistavan aamun
tuoksun,
jota ei ollut
kokenut,
joka
ehkä olisi
asuisi
vallattomuuksissa
joita ei
ole poimittu
väreissä, joita
ei ole piirretty
~~~~~~
mikä on
tämä leikki,
kasvot, jotka
piirtyvät eroottisuuden
tyydyttymättömään
jälkeen
äänettömyys
tuntui
jo uhalta
kypsymättömät
sanat
huumasivat
oliko tässä
harkitsemattomuuteni
pettymys
päätepysäkki
himon
katoavaisuudelle,
juosta niin
kauas kuin
pääsee
merkittömyyden
tomun
pölyttyä lauseisiin
en tiedä
en tiedä en tiedä
en tiedä en tiedä en tiedä
.
.
Selite:
I hate mondays (I guess), mutta tänä tummana maanantaina näin------------- https://www.youtube.com/watch?v=dmcJ55C_UDg-------
En tiedä---en tiedä---en tiedä..........
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kerrontansa houkutuksella
avaa ajatusten hämmennystä
kuinka paljon voi ihminen saada elämästä
miten pohjaton onkaan tahtonsa
lähestyä ja kosketta, juosta pois ja karkottaa
- todellista runoilijan suitsutusta
unelmaista rakkautta ja uuden toivoa
Sivut