En nuorempana
tiennyt olisiko
mieltymykseni
lähempänä merkitystä
tai
sen luomaa ääntä
kykenemättömänä
ymmärtämään sen
alituiseen synnyttämää
vastarintaa
miten jokainen
hiljainen päivä
tuntui kietovan
vahvaan otteeseensa
osittain tunsin
kaiken suojaavan,
toisaalta valtava
halu kynsi
kaiken auki
silti pelkäsin
tummaa pimeää,
viekotteluuden kykyä
riistää kontrollini
hetkellisyys
miten raalta
tunkeutuminen
uuteen sivistykseen,
miten kieltä
pystyi käyttämään muutenkin
kuin nuolaisemaan,
ajan tapaa puhutella
mutta kaikki
oli koeteltava,
tulkittava sietämättömyydessään
ollakseni enemmän kiinni hetkessäni
-
rosoisesta pinnasta
on helpompi pitää kiinni
sileässä pinnassa
kaikki
on niin hallittua,
ensimmäiset metrit
halusin vain pysyä hengissä
muotouttaa itseääni,
pienen neljänneksen
aihioissaan kuplia
kuin mäski altaassaan
jokaisen humalan
kestää paremmin,
pidemmin selvinpäin
ensin kuvia ilman sanoja,
tarinoita mustavalkoisessaan
ja
kohta jo omassa kodissaan
miten kauneus osaakin
katsoa uusista ikkunoista,
tai jokaisen
projektin kyky luoda
ja näyttää silmissäni
persoonattomalta kopiolta
menneisyydestäni,
kaikki harmaat päivät,
tummuen yönsä hämärään
aivan kuin riisuisin
tavallisen päivän
yöstään ilman yhtään
liikutuksen henkeä
antaisin aamun seurata
vuodenaikojaan,
auringon kiertää maataa
sen koskaan
muutamatta tai
singahtamatta ajastaan sekaisin
-
elämän tarkoitus
kyseli ja sykki,
ymmärtämättä
pöläystäkään näkemästään
olisivatko ne
olleet ensimmäiset kaukaiset
ajatukset
kuoleman todeliisuudessa
hetkessä kun tuntee
kaipaavansa jotain suurempaa
ja syvempää
aivan kuin
olisin halunnut
herättää jotain
kuolleista
kynttilän tapa
loistaa silmissään
palavana liekkinä
miten se hymyili
ja ohjasi
luonnollisuudellaan
etsimään ja
tunnustelemaan
kastenimeä antoisuudelleen
-
se oli sitä aikaa
kun unohdin hetkellisyydessäni
jumalankin tiet ja kirkkauden
vaihtaen kaiken
näkemäni
hellyyttävän pauloihin
leikkiessään tulella
yleensä sytyttää roihun,
ihmisen intuitio
paloi silmissäni,
kaukana siintänyt kuvitelma
jostain ruummiillisesta olennosta
joka on samaa
säveltä ja rytmiä
sieluni kanssa
sanaton sokeus
oli vaihtunut löytämiseen,
läheisyys ja ymmärrys
olivat hänen ensimmäiset nimensä
toisena hän synnytti
halun,
joka kuritti ihmistä
hurmionsa partaalle
valmiina silittämään
sileän ihonsa,
muistaakseni
kaiken sen
mitä ympärilläni tapahtuu
-
ensin aina estelin
minkään päästä
liian lähelle ja
liian syvälle ytimeen
ja sen jälkeen
jokainen tie
vei aina hieman
kauemmas
jokaisen kuunsirpin
valaista tulevaisuuttani
miten kiipesin
haarakäyviä sääriäsi,
tavalla, jolla
ne viihtyivät serassani
tunnetko vielä
sen tavan miten
kurittomuus tuli
ja vei kuin tulva
miten siinä
puheessa, kosketuksessa
tavassa sitotua
tuntui rakkauskin
siirtävän aikansa
kysyessään
miten haluaisitkaan
kykyjesi ja mahollisuuksiesi
rajat tänään
-
ihminen luulee
ennekuin tietää
miten jokainen
hierre, ylitetty raja
herättää uuden tietoisuuden
muovaa ajattelumme,
halumme,
tapamme
miten sen hetken
taikavoima paljastaa
kaiken näkyväksi
se pieni hetki
siinä kyynyksen edessä
jolloin voimat saavat
luvat vapautua
miten se onnellisuus kaivaa
itsensä tähän samaan
ajatukseen, muistoon
tapaan, jolla jokainen
kosketus on
ymmärrystä sanan
toisella puolen
nielaisten ja
vapauttaen kokoinaisuuden
lähes sietämättömään kirkkauteen
-
ihmisen ihme,
tapa jolla
haluan kirjoittaa ja
sointaa kaiken äärimilleen
miten elän
jokaisen ainutkertaisuuden
kanssasi uudelleen
siihen kaukaiseen unelmaan,
joka näkyi nyt
todellisuuteena
miten ihmiseen onkin
niin paljon sisällytetty
ristiriitaisuuksia
unia ja vahvaa
elämän vapinaa
ollakseen tärkeämpi
kuin elintärkeä
kallio merensä
ympärillä,
tilat jotka
kannattavat sielua ja
ruumistamme
tapaamme
liueta toinen toisiimme
hyvässä ja pahassa
eikä sille tielle
ole varmaan koskaa oikeaa nimeä olemassakaan
-
en koskaan
unohda näitä
päiviä
olen onnellinen
ja silti minua pelottaa
miten pitkä
matka meillä on vielä
edessämme
missä se kaikki
saavuttamaton
vielä asustaa
mahdollisuutemme
selittämätön olemus
ymmärryksemme
valmiina lunastettavaksi
sen pienen tovin,
rakkautta toisillemme
tiennyt olisiko
mieltymykseni
lähempänä merkitystä
tai
sen luomaa ääntä
kykenemättömänä
ymmärtämään sen
alituiseen synnyttämää
vastarintaa
miten jokainen
hiljainen päivä
tuntui kietovan
vahvaan otteeseensa
osittain tunsin
kaiken suojaavan,
toisaalta valtava
halu kynsi
kaiken auki
silti pelkäsin
tummaa pimeää,
viekotteluuden kykyä
riistää kontrollini
hetkellisyys
miten raalta
tunkeutuminen
uuteen sivistykseen,
miten kieltä
pystyi käyttämään muutenkin
kuin nuolaisemaan,
ajan tapaa puhutella
mutta kaikki
oli koeteltava,
tulkittava sietämättömyydessään
ollakseni enemmän kiinni hetkessäni
-
rosoisesta pinnasta
on helpompi pitää kiinni
sileässä pinnassa
kaikki
on niin hallittua,
ensimmäiset metrit
halusin vain pysyä hengissä
muotouttaa itseääni,
pienen neljänneksen
aihioissaan kuplia
kuin mäski altaassaan
jokaisen humalan
kestää paremmin,
pidemmin selvinpäin
ensin kuvia ilman sanoja,
tarinoita mustavalkoisessaan
ja
kohta jo omassa kodissaan
miten kauneus osaakin
katsoa uusista ikkunoista,
tai jokaisen
projektin kyky luoda
ja näyttää silmissäni
persoonattomalta kopiolta
menneisyydestäni,
kaikki harmaat päivät,
tummuen yönsä hämärään
aivan kuin riisuisin
tavallisen päivän
yöstään ilman yhtään
liikutuksen henkeä
antaisin aamun seurata
vuodenaikojaan,
auringon kiertää maataa
sen koskaan
muutamatta tai
singahtamatta ajastaan sekaisin
-
elämän tarkoitus
kyseli ja sykki,
ymmärtämättä
pöläystäkään näkemästään
olisivatko ne
olleet ensimmäiset kaukaiset
ajatukset
kuoleman todeliisuudessa
hetkessä kun tuntee
kaipaavansa jotain suurempaa
ja syvempää
aivan kuin
olisin halunnut
herättää jotain
kuolleista
kynttilän tapa
loistaa silmissään
palavana liekkinä
miten se hymyili
ja ohjasi
luonnollisuudellaan
etsimään ja
tunnustelemaan
kastenimeä antoisuudelleen
-
se oli sitä aikaa
kun unohdin hetkellisyydessäni
jumalankin tiet ja kirkkauden
vaihtaen kaiken
näkemäni
hellyyttävän pauloihin
leikkiessään tulella
yleensä sytyttää roihun,
ihmisen intuitio
paloi silmissäni,
kaukana siintänyt kuvitelma
jostain ruummiillisesta olennosta
joka on samaa
säveltä ja rytmiä
sieluni kanssa
sanaton sokeus
oli vaihtunut löytämiseen,
läheisyys ja ymmärrys
olivat hänen ensimmäiset nimensä
toisena hän synnytti
halun,
joka kuritti ihmistä
hurmionsa partaalle
valmiina silittämään
sileän ihonsa,
muistaakseni
kaiken sen
mitä ympärilläni tapahtuu
-
ensin aina estelin
minkään päästä
liian lähelle ja
liian syvälle ytimeen
ja sen jälkeen
jokainen tie
vei aina hieman
kauemmas
jokaisen kuunsirpin
valaista tulevaisuuttani
miten kiipesin
haarakäyviä sääriäsi,
tavalla, jolla
ne viihtyivät serassani
tunnetko vielä
sen tavan miten
kurittomuus tuli
ja vei kuin tulva
miten siinä
puheessa, kosketuksessa
tavassa sitotua
tuntui rakkauskin
siirtävän aikansa
kysyessään
miten haluaisitkaan
kykyjesi ja mahollisuuksiesi
rajat tänään
-
ihminen luulee
ennekuin tietää
miten jokainen
hierre, ylitetty raja
herättää uuden tietoisuuden
muovaa ajattelumme,
halumme,
tapamme
miten sen hetken
taikavoima paljastaa
kaiken näkyväksi
se pieni hetki
siinä kyynyksen edessä
jolloin voimat saavat
luvat vapautua
miten se onnellisuus kaivaa
itsensä tähän samaan
ajatukseen, muistoon
tapaan, jolla jokainen
kosketus on
ymmärrystä sanan
toisella puolen
nielaisten ja
vapauttaen kokoinaisuuden
lähes sietämättömään kirkkauteen
-
ihmisen ihme,
tapa jolla
haluan kirjoittaa ja
sointaa kaiken äärimilleen
miten elän
jokaisen ainutkertaisuuden
kanssasi uudelleen
siihen kaukaiseen unelmaan,
joka näkyi nyt
todellisuuteena
miten ihmiseen onkin
niin paljon sisällytetty
ristiriitaisuuksia
unia ja vahvaa
elämän vapinaa
ollakseen tärkeämpi
kuin elintärkeä
kallio merensä
ympärillä,
tilat jotka
kannattavat sielua ja
ruumistamme
tapaamme
liueta toinen toisiimme
hyvässä ja pahassa
eikä sille tielle
ole varmaan koskaa oikeaa nimeä olemassakaan
-
en koskaan
unohda näitä
päiviä
olen onnellinen
ja silti minua pelottaa
miten pitkä
matka meillä on vielä
edessämme
missä se kaikki
saavuttamaton
vielä asustaa
mahdollisuutemme
selittämätön olemus
ymmärryksemme
valmiina lunastettavaksi
sen pienen tovin,
rakkautta toisillemme
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=AwAKQG4cqRc
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut