Olen rukoillut
rakkauteni
perään
olen joskus
hätäpäissäni
valehdellutkin
anteeksiantoa
onkohan sitä
pyyntöä kukaan
käsitellyt,
laittanut
toimenpiteitä
odottavien listalle
jostainhan se
tavallinen ihminen
aina järkyttyy
ja itkee
kleptomaanin tavoin
yrittää varastaa
virikkeen sieltä
ja toisen
kaipauksen avoimelta
pelikentältä
odottaen elämän
tarjoavan
jotain rajumpaa
vastapalvelua
lämmintä sadetta,
joka pesisi lian
ja antaisi
kosteuden
elämän veden
haihduttaa,
jättää eksyksiin
uuteen aihioon, joka
on luotava
saatava puristettua
ulos siitä
ympäröivästä tyhjyydestä
metsään, jossa
kasvaa
tulppaanien seassa
ymmärrys
ja myötätunto
kyky koskettaa
ihmisen sisintä
kuten ikkunan takana
liikkuva sielu
liikuttaa mielikuvitusta
syyllisyydentunnetta,
jota
kevennetään
rukoilemalla
~~~~~~~~
sitä
minä kaipaan
elämän
kaunista tilaa
tarinaa, josta
voisi kirjoittaa
työntymällä hiljaa
tummaan
tulevaisuuteen
ruumiilliseen uhkaan,
elämään
joka roikkuu
puolitangossa
jopa karrikoiden
sanottuna
sellaiseen älykkääseen
valveutuneisuuteen,
joka puhkaisee
silmut lehdiksi
hyljäten pienuuden
rapautuneet
rajat
ja seuraten
empatian sytyttämiä
ja lamppuja
värittämiä silmiä
kuinka kaunis
halu yrittää
pelastaa
minut itseltäni
tutkien maailman
kaikkeuden napaa
ja yrittäessään
horoskopoida
näkemäänsä
viehkeydessä
epäröivää ilmettä
kaikki
puhumattomuuden
säröt ja
jännityksessä
pureskellut kynnet
abstraktit ajatukset,
jotka nousivat
syvennyksistään
pommittaen minua
kysymyksillään ja
yrittäen ahmia
tunnustuksia
totuuden hiveniä
rukouksen voimasta
~~~~~~~~
olisitko lumoava
minut sitova
pari
etten puhuisi
olemattomalle,
jollekin joka
on tökerön
ja halvan yläpuolella
enkä tarkoita
rahaa
omaisuutta
vaan elämää
taitavia hyväilyjä,
yön levotonta
laivaa
jossa kätketty minä
ja salatut tarpeesi
haaksirikkoutuisivat
ja sen seurauksena
herkkävireinen libido
virittäisi tunnelman
kuten kaunis ääni
kauniissa kasvoissa
viimeistelee
halukkuuden
ottaisin vastaan
kaipuun,
olemalla nälkä
ja liimautunut
katse
se joka
haistaa tuoksun,
tuntee rintakehän
väristyksen
erotiikan tajun
kuinka se
kostuttaa ja
paljastaa siron
vartalonsa
~~~~~~~~
siinä vaiheessa
puute tai halu
hakee jo
aina rakastelua
tuntematonta
täydellisyyttä
vieraalta planeetalta
olinhan rukoillut
ja toivonut
saanut ajatukseni
yhteen ja samaan
pisteeseen
kasvojesi keveyteen ja
pehmeyttä leijuviin
pölyhiukkasiin
intohimon
laskeutua
unettomuuteen
rikkoa kevyt
vastarinta,
kynttilöiden valokiilan
tuoma lämpö
ja kuinka se
repiikään
yötaivaalle
eksyneen kuun
latauksen
hitaan lähestymisen
täyttäessä maan,
ollen taivaan tapa
tuoden
taivaan lahjan
tunteeni
näkyväksi
~~~~~~~~
koristeltu,
kaunisteltu ja
uudelleen luotu
kuten hän
rukoilemani
rakkaani
minussa sen
näkee ja antaa
kaiken olla
kohdillaan
näinkö se
elämä nopeutuu,
painaa merkkinsä
hämärtyvään iltaan
herättää aamuun
ja särkee sen
rakastavan
rakkautta janoavan
sydämen
viattomuuden
maailman
ymmärtäen
ettei se
ollut oikea
oikea rukous
oikea keho
kuten raamattu
on täynnä
onnellisia lauseita
rahan vaihdon
pimeitä puolia
ja niitä rukouksessa
esitettyjä toiveita
~~~~~~~~
haavojen
haaveita
romanssien
harhailuja
kuunnellen,
katsoen silmiin
iltoja
öitä ja
tunteja
ihon epätoivoa
yksinäisyyttä ja
täyttymättömiä
unelmia
miten sitä etsii
ja
miten helppo
onkaan rukoilla
mutta
miksi pelkäänkään
koskea kadulla?
Selite:
Tykätä saa mutta ei tarvita, kutsua saa mutta ei kaivata-----
https://www.youtube.com/watch?v=0G6l1138MBI
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Selitteen ekasta kohdasta olen samaa mieltä - miksi pitäisikään tarvita toista- mutta toisesta eri mieltä, kaivatakin saa ;)
Sivut