Kylmiä, kuolleita mehiläisiä liian pitkään
jatkuneen kesän käärinliinassa,
kukkia, jotka luulevat
syksyn lämpöä kevättuuleksi.
Vesi ei kestä uomissaan, savi vuorenrinteen
ruukussa, jäävuoret sulavat meren poreammeessa.
Vaan ihminen se vain mennä porskuttaa impulsseistaan päihtyneenä,
kaataa metsän siinä mennessään, viimeistelee raakkujoen apokalyptisen
ilmestyskirjan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi