Lehmus, lasketko ikinä aikaa,
kun kesän suostumukset
lehtinä maahan laskeutuvat,
kun sormillasi pilviä kurkotat
ja kampaat sateen hiuksia hiljaa hyräillen
kieltä muinaisten kuuntelemaa
Lehmus, viivyn vielä kaarnallasi
yhden päiväni ja kaiken maanalaiseni
saanhan kasvaa vielä lehdiksesi
ja haroa juurillasi tiedon hiekkaa,
joka ei tiimalasissa virtaa
eikä kulje yhteen suuntaan
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut