Näin rikkoontuu Jumalten lyyra
Virokannokset sortuvat
ja maailma on vailla hautaan kantajia
siellä en enää usko pyhyyksiin,
saati sitten tuleviin
Näin tuhkaiset päiväntait
toinen toistensa perässä raahautuvat
lähestymästä lakkaavat huomiset
valot ja varjot, nuo edestakaiset,
joiden rytmistä en saa enää kiinni
todellisuusvastineita vailla
tavaan sormillani viittoja
tummuudessa, jossa ei enää näe
toivon pistekirjoitettua karttaa
Edes puhuisit minulle, harmaa!
Puhuisit edes tuonista ja katoamisesta
puhuisit, niin kuulisin
viimeäänen
Selite:
https://youtu.be/5NhR5_z6cgM
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut